Vietimme Sennin kanssa viikonlopun vanhemmillani, ja lauantai-iltana oli ohjelmassa Sennin ensimmäinen metsälenkki. Lapsuudenkotini lähellä kulkee metsässä polku, jonka kiertämiseen meni noin 40 minuuttia koirien tahdissa. Oscarille reitti on hyvinkin tuttu, eikä tuo koirapappa poikkea polulta hetkeksikään - mitäpä sitä turhia! Senniä en aluksi uskaltanut päästää irti, koska en tiennyt kuinka pentu reagoi uudenlaisessa ympäristössä. Koska metsässä hihnan kanssa kulkeminen oli vähintäänkin hankalaa, sai Sennikin nopeasti nauttia vapaudesta. Oscar opetti Sennin metsän tavoille, ja koirat kulkivat kiltisti peräkkäin kuin paita ja peppu pitkin polkua. Vasta kun ympyrä oli täynnä ja Sennin nenään tuli tutut hajut, sai tanner tömistä pentuhepuleiden alla.
Hellouta!
VastaaPoistaTulin vastavierailulle ja voi mitä söpöläisiä täältä löytyy! <3 Borderterrieri on muuten yksi minun ehdottomista suosikkiroduistani. Oscar on suloinen! <3
Mutta entäs sitten Senni-söpöliini! Aivan ihana nimi ensinnäkin. Hän näyttää tuossa ylimmässä kuvassa ihan meidän Rillalle samisvaljaissaan vieläpä. :)))
Luin tuon teidän polvitarinan.. Voi huoh! :((( Onpa kurjaa kerta kaikkiaan. Vaikka TOSI hyvä tietysti, että ei vielä pahemmasta ole kyse. Olette käyneet tosi hyvissä paikoissa (sekä Aisti että Apex on meillekin tuttuja), mutta en voi olla mainitsematta meidän suosikki ortopedia. Hän on Heikki Putro, joka omistaa eläinlääkäriasema HauMaun Hietaniemenkadulla -
http://www.haumau.fi/
Ihan huippu tyyppi ja todellinen konkari. Laita nimi korvan taakse, jos joskus tulee tarvetta.
Teidän blogi vaikuttaa tosi kivalta! Tulen varmasti uudestaan!
Rapsuja Sennille ja Oscarille tietty myös! <3
Kiitos kommentistasi!
VastaaPoistaNimivalinta on minustakin onnistunut; Sennistä tuli Senni, koska sinä päivänä, kun tavattiin ensi kerran oli kalenterissa Sennin nimipäivä! :) Nyt on helppo muistaa milloin sai pitää pikkuista sylissä ensi kerran.
Polvi on tällä viikolla terveeksi todettu ja kuvattu, ja olemme päässeet takaisin piireihin (eli koirapuistoon, hehe). Melkein kolmen kuukauden piina siis on tältä osaa ohi, tulipahan tuollainenkin ajanjakso koettua! Kiitos kuitenkin vinkistä, tuolla Sennin kohellustahdilla tulemme varmasti tarvitsemaan apua jatkossakin...
Metsälenkit on ihania! :D
VastaaPoistaNiin iloiselta näyttää Senni siellä metsän keskellä :)