tiistai 3. marraskuuta 2015

Westiet vaatekaapissani

Se alkoi ihan viattomasti, lähdin ostamaan talvikenkiä sunnuntai-iltapäivänä. Aleksi 13 oli yksi viimeisistä kaupoista, jossa kävin kenkiä etsimässä. Sopivia ei löytynyt, ja nostin katseeni kohti vaateosastoa, ihan vahingossa.

Mitä. Tuolla. On.



Westie-vaatteita, keskellä kirkasta päivää, ihan oikeassa kaupassa eikä missään lemmikkishopissa tai näyttelyssä! Oman mielenterveyteni tähden en jättänyt toppia ja neuletakkia ostamatta, olisihan se nyt ollut vallan hirveää ajatella niitä jatkuvasti, että miten ne siellä kaupassa voivat ja pääsivätköhän ne hyvää kotiin ja pestäänkö ne oikein ja eikai niitä vain säilytetä mytyssä. Niinpä annoin niille kummallekin rakastavan kodin, ja valmistaudun henkisesti tulevaisuuteeni crazy dog ladyna.

maanantai 2. marraskuuta 2015

Ulkonäköpaineet tältä vuodelta ohitse

Lauantaina 30.10. Senni oli yksi niistä harvoista westeistä, jotka osallistuivat epäviralliseen skottien ja westien Black & White - näyttelyyn Espoossa. Järjestämisvastuukin oli tänä vuonna valkoisella kerholla, mutta osallistujia ei ollut kourallista enempää. Westejä oli ilmoitettu 16, skotteja 41. Westeistä oli vielä muutama poissa, joten valkoisten kehä oli melko nopeasti taputeltu.

Meidän osalta ei jäänyt merkintöjä historiankirjoihin, suomalaiselta miestuomarin (Juha Smolander) ei toki odotetukaan arvostavan Sennin runsasta olemusta. Senni teki vielä helpoksi meidän jättämisen luokassaan viimeiseksi hyökkimällä edellä kulkeneen nartun suuntaan pariin otteeseen. Sennillä on nyt juoksut parhaimmillaan, joten sille annettakoon anteeksi hieman ärsyyntynyt käytös.

Koska kotiinviemisiksi ei saatu edes kunniapalkinto-ruusuketta (joka vastaa virallisen näyttelyn SA:ta), jäi päivän anti sosiaalisen kanssakäymisen varaan. Oli mukava nähdä tuttuja, etenkin kun tämä oli nyt meille viimeinen näyttely kuukausiin. Aion lyhentää talvikaudeksi Senniltä turkkia reilusti, ja kasvattaa helmoihin entistä tuuhemman karvan ensi kesän näyttelyturneeta varten.

Näyttelyreppukin on nyt tyhjennetty, ja se pyörii parhaillaan pesukoneessa. Kun käy paljon koiran kanssa näyttelyissä, oli kätevää, kun yhdessä repussa oli koko kauden ajan kaikki tarvittava, eikä joka viikonloppu tarvinnut aloittaa pakkaamista nollista. Ensi vuotta silmälläpitäen ja ehkäpä jollekin vinkiksi tässä meidän perussetti:

koiran paperit kansiossa
 näyttelyhihna(t)
numerolapunpidike
westie-pinssi
särkylääkettä
koiran ruokaa, nameja, järsittävää
vesipulloja
juomakuppi koiralle
trip-mehuja
mustekalat aurinkovarjoa varten
kakkapusseja 
huulirasvaa
sadeviittoja
tarrarulla
käsidesi
puhdistusliinoja
nenäliinoja
pieni pyyhe
aurinkorasva

...ja mitä lisättiin aina lähtiessä
turkinhoitovälineet 
numerolappu
rahapussi
kännykkä
sään vaatimat varavaatteet ja -kengät
kamera
emännän eväät

Oho, olipas minulla iso laukku. Näiden lisäksi mukana kulki tietysti trimmauspöytä (18 kg), Sennin mökki-häkki, aurinkovarjo ja retkituoli. Lisätäänpä huvikseen tähän vielä termi mitä mukaan näyttelyyn, jotta tänne löytää googlesta helpommin, ja kaikille tulee varmasti selväksi, ettei tämä harrastaminen ole mitään ihan kevyttä hommaa, hahaa. Perusohjeistus numerolappu+vesikuppi+makuualusta on vain toiveajattelua.

Ja vaihtaisinko yhtään näyttelypäivää pois tältä vuodelta? En. (No ehkä sen Janakkalan).
Ja olenko varmasti jo tammikuussa suunnitellut meidän koko ensi kesän menot näyttelyiden mukaan? Kyllä.