Kesäretki mätsäriin - Sella yllättää

Loma sujuu mukavasti, ja sen ohjelmaan mahdutettiin yksi match show, pitkästä aikaa. Aurinkoisena kesäiltana mukaan lähtivät myös Marko ja Sella, joka mahdollisti sen, että myös Sella pääsi osallistumaan kanssani kisaan, sekarotuisten sarjaan.

Mätsärin järjesti Koneen kentällä Helsingissä Suomen Pekingeesikerho. Hyvä sää houkutteli paikalle tietysti valtavasti osallistujia, ja aloituskin viivästyi puoli tuntia ilmoitetusta. Meillä ei ollut mitään hätää, sillä mukaan oli otettu piknik-viltti ja vähän eväitäkin, joten oltiin vain ja hengailtiin. Sennin luokassa (pienet aikuiset rotukoirat) oli yli 40 koiraa, ja ennen Sellan vuoroa oli pieniä pentuja vuorossa samoin yli 40.

Sennin vuoro tuli ensin. Senni oli ihan superhyvällä tuulella ja innokas, joten annoin sen mennä täysillä, ja tästä oli palkintona punainen nauha. Voi kunpa saisin siihen näyttelyssäkin noin paljon draivia... Ehkäpä se näyttelyissä tapahtuva turkin puunaus vähän latistaa Sennin tunnelmaa, nyt kun ehostukseksi riitti nopea turkin kampaaminen.

Sennin jälkeen oli vielä yli 20 koiraa, joten siinä sitä sitten istuskeltiin ja ihmeteltiin maailman menoa, kun yksi järjestäjä kuului huutavan Sellan numeroa jossain kaukana. "Siirrettiin monirotuiset toiseen kehään kun noissa pennuissa kestää niin kauan, nyt olis teidän vuoro". Jahas, ei muuta kuin koko seurue puiston toiselle puolelle, ja Sellan kanssa kehään ihan kylmiltään, hyvä että muistin edes nameja napata taskuun. Monirotuisia ei ollut kuin kourallinen, joten jo ennen kehää tiedettiin että sijoitutaan, eikä ollut mitään paineita. Eikä Sellan kanssa niitä voi ottaakaan, koira kun oli vasta toista kertaa mätsärissä ja ei oltu yhtään harjoiteltu siellä tarvittavia taitoja.

Juuri tästä syystä oli ihanan rentoa esittää Sellaa. Monirotuiselle kun ei ole olemassa sitä "oikeaa" tapaa esittää, joten oli helppoa keskittyä siihen olennaiseen: että koira seisoo nätisti, kävelee nätisti ja antaa tutkia. Näistä kaksi ensimmäistä oli helpompaa toteuttaa , Sella-parka kun ei ollut ihan mielissään siitä, että ventovieras nainen tulee sörkkimään. Jotenkin Sella tämän rouvan kuitenkin hurmasi, koska Sella voitti siniset! Ja koska siinä ei vielä ollut tarpeeksi, kertoi kehäsihteeri ystävällisesti että ykkönen jää sitten Best In Show-kehään. Eli ilta vain jatkui ja jatkui ja jatkui!

Palkinnot kourassa palattiin piknik-tukikohtaamme, ja huomasimme, että rotukoirien puolella punaisten kehä oli juuri alkamassa. Hirveä paniikki taas päälle, Sennin turkki kuntoon ja oikea numerolappu lanteille. Senni ei sijoittunut, ja kun nyt kuvia katson niin enpä ihmettele tuolla seisottamisella, pitää vähän tsempata sitä ensi lauantain Turun näyttelyyn.

Sellan kanssa käytiin sitten vielä auringon laskiessa siellä monirotuisten BIS-kehässä nappaamassa neljäs sija (neljästä koirasta, hehe), ja saatiin lisää palkintoja ja pokaali. Kaikenkaikkiaan huippukiva ilta ihanassa auringonpaisteessa, vain se että Koneen kentällä olisi wc-tiloja olisi voinut tehdä illasta paremman.

Monirotuiset, BIS-4

Kotona palkintojen kanssa.

Sellan syntymäpäivä

Sella täyttää tänään kolme vuotta! Juhlan kunniaksi ruoaksi oli maksalaatikkokakkua nakkikynttilöin.

Karvaisen valkeaa joulua

 

Hurmuri & Sella

 Tässä on herra Cotton.
Huomatkaa ryhdikäs olemus, sillä Cotton on juuri iskenyt silmänsä nuoreen brunettiin.

Harmi vain, että tämä neiti on erittäin vaikeasti tavoiteltavaa sorttia.
Nytkin neiti Sella piiloutuu isäntänsä jalkoihin kosijaa pakoon.

 Cotton ei luovuta.
Frendien uusinnasta hän on oppinut silmäilemään narttuja juuri oikealla tavalla, ja tokaisemaan: "How you're doin'?"

Sellaan tämä temppu tuntuu toimivan.
Cotton lisää vettä myllyyn ja kuiskii vielä kohteliaisuuksia ranskaksi Sellan korvaan.

Sella, ma Bella.

Vara-Senni

Samana päivänä, kun juoksut alkoivat neljä viikkoa sitten, Senni lopetti leikkimisen. Hormoonitasapainon heitellessä ei ehtinyt keskittyä kuin omiin mietteisiin, oli säästeltävä voimavaroja, sekä lisättävä päiväunien määrää ja laatua.

Tästä tilanteesta on eniten kärsinyt tietysti Sella, joka viettää steriloidun nartun seesteisen tasaista elämää, ja leikkii mieluusti parhaan kaverinsa kanssa joka ikinen päivä. Ensimmäisen viikon ajan Sella oli ihmeissään, ja yritti kaikin keinoin ja villein tanssikuvioin houkutella Senniä painiin. Tuloksetta, Senni pysyi jäänaisena.

Sellan oli siis jätettävä Senni sikseen ja etsittävä parempaa seuraa. Lelulaatikosta löytyi Happy-nalle, joka on saanut tuntea nahoissaan Sellan hellyyden(ja rajuuden)osoitukset viime viikkoina. Ensin Happyn päältä lähti paita, ja lopulta Sella amputoi myös toisen jalan. Lopullisen perkaamisen ollessa käsillä oli minun pakko pelastaa asuntoni valkoiselta polyesterivanukäsittelyltä, ja vaihtaa Happy uuteen (onneksi leluvarastossa oli tismalleen samanlainen nalle odottamassa).

Ei Sellan ja Happyn elo koko ajan ole höykytystä ollut, vaan välillä nallea on myös maltettu hellästi pidellä sohvalla, kuten näissä kuvissa. Sennin juoksutkin ovat ohi, mutta leikkifiilistä ei ole vielä westie-neidiltä löytynyt, joten onneksi Sellalla on tämä Vara-Senni seurana.

Sella korkkaa mätsärit

Lähettääkö Tarmo Sennille terveisiä Sellan kautta?

Ok, viime viikon näyttelyputken jälkeen olin ehkä hieman kyllästynyt näyttelytouhuihin, väliaikaisesti. Mutta koska sydän vetää kilpakentille koirien kanssa, piti keksiä jotain uutta twistiä touhuun - siispä lähdin match show'hun Sellan kanssa! Sella ei ole koskaan moista hommaa kokeillut, joten harjoiteltiin kotona näyttelyhihnassa (Oscarin 14 vuotta vanha musta pentuhihna) kulkemista, seisomista ja pöydällä oloa. Hyvin meni, sanoisin.

Mätsäri pidettiin Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa, ja paikalla oli järjestäjien ilmoituksen mukaan 191 koiraa. Siinä oli Sellalla ihmettelemistä, kun ei ole koskaan nähnyt yhtä montaa koiraa kerralla. Iltaruoka oli annettu hieman vajaana, jotta minun nakkipalkkani olisi kiinnostava, ja olimme myös jättäneet Miehen kotiin, jotta Sella hakisi minusta turvaa ja kontaktia.

Eihän siitä ihan tuhkimotarinaa silti tullut, sillä tapahtui jotain odottamatonta; Sella jäätyi pöydällä ihan täysin, eikä halunnut tuomarin koskevan itseensä. Luuli raukka varmaankin olevansa eläinlääkärillä. Eikä ne ravaamisetkaan menneet ihan niin kuin oli harjoiteltu. Enemmän hämmästelen tuota pöytäkäytöstä, sillä Sella on ihmisrakkain koira, jonka olen koskaan tavannut, jopa laitapuolenkulkijat se haluaa pusutella lenkillä... Mutta tässä on meille treenin paikka, kuten tuomarikin ymmärtäväisesti sanoi.

Lopullinen sijoitus oli sinisten kolmas, eli pahnanpohjimmainen. Sekarotuisia oli kuitenkin niin vähän kisaamassa, joten kaikki palkittiin, joten niinpä Sellakin lähti kotiin suuren palkintosaaliin kanssa!

Kotona palkintojen kera.

 Sekarotuisten kehän jälkeen vietimme iltaa vielä Emmin ja Tarmon kanssa, joiden blogia voi seurata täällä; Ritariässän seikkailut. Tarmo esiintyi hienosti 2 & 3 ryhmien kehässä, ja sai punaisen nauhan. Tuomari Matti Luoso ei valinnut yhtään 3-ryhmän koiraa palkintosijoille, vain suurimmat 2-ryhmän koirat. Tarmon lisäksi meidän naapurin bichon frise Kalle oli kilpailemassa 4 & 9 -ryhmien kehässä. Kalle on suuri Senni-fani, joten ihan hyvä juttu että juoksuinen Senni oli jätetty kotiin...

Tarmo kammattavana

Naapurin Kalle

Sellan syntymäpäiväjuhlat

Sellalla on tänään 30. kesäkuuta syntymäpäivä, ja kaksi vuotta tuli täyteen, ja Sella on nyt siirtynyt nuoruudesta aikuisuuteen.

Syntymäpäiväjuhlilla oli mukana Senni, ja voi kuinka hauskaa juhlissa olikaan! Malttamattomina tytöt odottivat tarjoiluiden alkamista juhlapöydän ääressä. Oh My God-kassiin oli piilotettu lahjat. Juhlan kunniaksi kummatkin halusivat lainata minulta korut kaulaan, jotta juhlat olisivat oikeat prinsessasyntymäpäivät.

Syntymäpäiväkakkuakin tarjottiin, jokaiselle vieraalle omalta lautaselta. Sella jaksoi hienosti poseerata kakun kanssa, ja pitkän odotuksen jälkeen oli ahmintataktiikkakin valmiina - niin paljon ja niin nopeasti kuin mahdollista.

Syntymäpäiväkakku (1 koiralle):
100 g rusinatonta maksalaatikkoa
1 kalkkunanakki
kurkkuviipale

Asettele maksalaatikko haluamaasi muotoon lautaselle. Halkaise nakki, jotta saat siitä kaksi kynttilää. Paina ne maksalaatikkoon pystyyn. Leikkaa kurkusta reunoja pois niin, että saat siitä sydämen muotoisen. Tarjoile heti.

 
Lahjat avattiin ruokailun jälkeen. Mieheltä Sella sai älylelun, jonka voi kiinnittää tyhjään juomapulloon, jotta namien saalistus olisi haastavampaa. Minä annoin Sellalle virtahepopehmon, koska pallojen lisäksi Sella pitää paljon pehmoista, ja tässä lelussa on tavallaan molemmat. Bonuksena lelun päässä on vinkulelu, jota en huomannut sitä ostaessani.

Lahjojen jälkeen ohjelmassa oli vielä leikkimielistä painimista, dentastixien syömistä (juhlapäivinäkin pitää harjata hampaat) ja sitten juhlaväki olikin valmis iltaunille puoli yhdeksältä.

 

Sellaiset syntymäpäivät.