Näytetään tekstit, joissa on tunniste Senni suosittelee!. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Senni suosittelee!. Näytä kaikki tekstit

torstai 28. toukokuuta 2015

Täälläkin puhutaan punkeista

Jos joskus on hiljaisia hetkiä koiranomistajien kesken, tässä ilmainen vinkki; aloita Suuri Punkkikeskustelu. Jokainen koiranomistaja jaksaa aina kertoa koiransa punkkihistorian. Milloin kesän ensimmäinen löytyi, montako on ollut yhteensä, mitä karkotetta on käytetty, mitä aiotaan käyttää ja millä ne kiskotaan koirasta pois. Ja välillä saa tämän vuoden raportin lisäksi tietopaketin myös viime vuoden tilanteesta, sekä vertailun eri vuosien välillä. Tämä on varmasti kesän kuumin puheenaihe, jokaisen tutun ja puolitutun koiraihmisen kanssa tulee vaihdettua näitä kokemuksia, tänäkin vuonna jo huvittavan monta kertaa.

Aihe on kuitenkin todella tärkeä, onhan meilläkin koirat öisin samassa pedissä kanssamme, joten parasta olisi jos ei niitä kuusijalkaisia kotiin asti kannettaisi.

Sennin kohdalla punkit torjutaan jo kolmatta vuotta Fixodida Zx-tuotteella (tuotteen nimi kannattaisi kyllä muuttaa helpommaksi ja myyvemmäksi). Purkista laitetaan pieni mitallinen jauhetta ruoan sekaan kerran päivässä. Se ei sisällä myrkkyjä, kemikaaleja tai muuta epäilyttävää, vain kuitua ja fulvahappoa sekä muita luonnollisia ainesosia. (Koko ainesosaluettelon ja lisätietoa saa esimerkiksi täältä.) Aine nostaa koiran omaa vastustuskykyä ja ilmeisesti muuttaa ihon hajua niin, etteivät öttiäiset halua tarttua koiraan. Mikä parasta, tällä ei ole sivuvaikutuksia.

Tästä kirjoittaessani vielä huomasin, että annostus-ohje on taidettu tuplata kahden vuoden takaisesta ohjeesta kahteen mitalliseen per päivä alle 10 kiloisilla koirilla, mutta olen antanut vain yhden mitallisen Sennille, ja punkit ovat pysyneet poissa. Viime vuonna lopetin tämän syöttämisen syyskuun alusta, ja sen vuoden ainoat punkit löytyivät kaksi viikkoa tämän jälkeen. Tänä vuonna Sennillä ei ole ollut yhtään punkkia, vaikka naapurusto panikoi niiden runsaan määrän kanssa - toimii siis täydellisesti.

Mutta mutta, ei tämäkään pomminvarma ratkaisu kaikille ole. Viime vuonna Sellakin alkoi mutustella samaa jauhetta ruokansa seassa jo keväällä. Silti turkista löytyi punkki. Ja toinen. Ja kolmas... Juhannukseen menessä Sellasta oli irrotettu kahdeksan punkkia, ja oli pakko ottaa vahvemmat aineet käyttöön, ja laittaa Expot-liuos Sellan niskaan. Senni ja Sella pyörivät tasan samoissa pusikoissa, mutta öttiäiset jättivät Sennin täysin rauhaan, ja hyökkäsivät kaikki Sellan kimppuun! Tuli siis empiirisesti todistettua, että se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Sella sietää niskaliuoksia onneksi hyvin, ja ne myös pitävät punkit poissa.


tiistai 20. toukokuuta 2014

Uudet valjaat


Mustin & Mirrin kassakone sanoi lauantaina ka-ching, kun kävimme koirien ja Miehen kanssa hankkimassa uudet valjaat. Nämä oli valittu kuvastosta jo aikoja sitten, mutta jotenkin oli vain aina jäänyt niiden hankkiminen toteuttamatta, sillä tokihan koirien piti päästä mukaan niitä sovittamaan.

Nyt tytöillä on samanlaiset Rukka Mini Comfort-valjaat. Minä valitsin Sennille korallinväriset (yllättäen) ja Mies valitsi Sellalle mustat (yllättäen). Nyt kun Sennin turkkikin on hienompi kuin koskaan, olemme viime päivinä saaneet runsaasti positiivista huomiota, ja kadulla tuntemattomat miehetkin ovat näitä valjaita kehuneet, sopivathan ne Sennin olemukseen kuin nenä päähän.

Sellalla mustat valjaat ovat melko huomaamattomat, koska ne hukkuvat runsaaseen turkkiin, mutta varmasti mukavat käyttää. Valjaat voi pestä koneessa 40 asteessa, joten huoltokin on helppoa. Lisäksi ostin valjaiden kanssa samanvärisen hihnan Sennille, joten kesätyyli on nyt valmis!


perjantai 18. lokakuuta 2013

Mitäs herkkua tällä kertaa?



No sonnin sutia! Mustissa ja Mirrissä näitä joskus talvella minulle suositeltiin, ja vein sellaiset Oscarille ja Sennille. Varsinkin Oscar meni herkusta ihan sekaisin, ja muistaakseni otti sen vanhempieni sänkyynkin yöksi. Menin sitten takaisin Mustiin ja Mirriin ja pyysin lisää näitä herkkuja, joiden nimen olin siinä vaiheessa jo unohtanut. Tuttu myyjä muisti mitä tarkoitin, ja kysyin sitten että mitäs osaa härästä nämä oikein olivat, maistui niin hyvin koirille? Muistan vielä kauhistuneet perheeni ilmeet, kun sitten taas tavatessamme kerroin mitä edellisen kerran "sudit" olivat olleet. Nämä ovat hyvä herkku, koska ovat melko kovia, joten terrierilläkin kestää tikun tuhoamisessa hyvän aikaa. Toinen juttu on, kestääkö omistajan hajuaisti vahvaa hajua, joka näistä lähtee...

perjantai 27. syyskuuta 2013

(Taas) uusi lelu

Jokin aika sitten kerroin, kuinka tyytyväinen olen ollut Busy Buddyn Taikasieni-leluun. Tyytyväisiä ollaan edelleen, mutta vaihtelun vuoksi hankin saman valmistajan Kibble Nibblen, joka on erityisesti suunniteltu kuivamuonan tarjoamiseen. Lelu on kuin suuri pääsiäismuna, joka halkeaa keskeltä kahtia pyörittämällä puolikkaat erilleen. Namit putoilevat vain lelun päistä pienistä rei'istä, ja valmistaja suosittelee, että nystyjä reiän luota leikataan tarvittaessa pois, joten lelun voi tuunata oman kuivamuonan koon mukaan toimivaksi. Sennin syömät Brit Care Adult -nappulat ovat kuitenkin jo valmiiksi niin pieniä, että meillä saksia ei tarvittu.


 


Minun työpäivinäni Sennin aamuruoka tarjotaan parista eri lelusta minun lähdettyäni, ja tämä on oikein tervetullut lisä leluvalikoimaamme - helppo ja nopea täyttää, ja ennen kaikkea tarjoaa ainakin vielä sopivasti haastetta. Testikerralla Sennillä kesti 13 min saada kuvassa näkyvät namit ulos lelusta, mikä on tuolla määrällä ihan hyvä tulos. Leluun mahtuisi tarvittaessa vaikka kokonainen koiran kuivamuona-annos; on varmasti koiralle mielekkäämpää pyöritellä ne itse lelusta ulos kuin syödä ne kupista "ilmaiseksi". Liilat osat ovat kumia, joten lelu ei naarmuta lattioita, ja koira saa tarvittaessa kannettua lelua paikasta toiseen. Senni suosittelee!

Testaaja valmiina.
 

   Lelun vuoksi voi vähän ryömiäkin.

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Taikasieni

Sennille on tarjottu pienestä pitäen kaikenlaisia aktivointileluja. Aina minun lähtiessä töihin tarjoan kolme erilaista lelua aamiaisella ja herkuilla täytettynä. Rikkinäisiä sukkia, kongeja, puuhapalloja, jäädytettyä ruokaa lelun sisällä... Ja Senni on innoissaan! Harjoitus tekee kuitenkin mestarin, joten puuhailuun käytetty aika tuttujen lelujen kanssa lyhenee koko ajan. Tarvitaan siis uusia, entistä hankalempia leluja ja pulmia.

Olin mainoksen uhri ja ostin eläinkaupasta taikasienen eli Macig Mushroomin, jonka valmistaja on BusyBuddy. Erityisesti minua kiinnosti se, että "namikolon" kokoa voi säätää. Vaikeustasoa voi siis nostaa, vaikka koira oppisikin pyörittelemään sientä hyvin.


Sieni aukeaa kolmeen osaan.
Hatun alta säädetään namikoloa, namit laitetaan pohjalle.
Ladattu, valmiina peliin!
Sieni on ollut jo monta viikkoa kovassa käytössä sekä Sennillä että Oscarilla. Oscar, 13-vuotta, innoistui tästä aluksi niin kovasti, että yhtenä iltana leikki sienen kanssa muiden mentyä nukkumaan, vaikkei siellä enää ollut palkkioita sisällä!

Koska sieni ei luovuta nameja kuten pallot, oli sieni aluksi kummallekin varsin haastava, ja turhautumista purettiin kahdella tapaa; Oscar alkoi paiskoa sientä ympäriinsä, ja Senni yritti purra sienen hatun rikki. Sieni kuitenkin kesti westien hampaat, mutta Oscarin käsittelyssä se pari kertaa aukesi, ja luovutti kaikki namit kerralla. Sieni pitää siis kiertää kiinni todella lujaa! Sieneen olen laittanut palkaksi esimerkiksi nakin paloja, nappuloita ja tavallista kuivaruokaa. Säädettävä kolon vuoksi pienetkin palkat antavat kunnolla haastetta, ja yleensä koirat jaksavat kiinnostua tästä niin kauan kuin nameja on jäljellä, jopa 30 minuutin ajan. Olen pessyt sientä käsin sen likaannuttua. Muovi ei ole kolhiintunut vielä lainkaan, vaikka leikkimisestä kuulukiin välillä aika pauke. Mainio lelu!